keskiviikko 17. joulukuuta 2008

Live at Lutakko, Jyväskylä 5.12.2008

Tässä vaiheessa kaikille on tullut selväksi, että Sound Of Gods Absence levy löytyy kauppojen hyllyistä 11. helmikkuuta 2009. Syistä, joita en nyt jaksa alkaa luettelemaan, "julkkarikeikka" järjestettiin kuitenkin jo 5.12 Jyväskylän Lutakossa. Mukana kyseisissä karkeiloissa oli mainio myGRAIN, sekä Circus Mundus Absurduksestakin tuttujen Jussin sekä Lassin The Saviours friikkisirkusryhmä.

Meidän osaltamme päivä starttasi jo hyvissä ajoin käytiin. klo: 14.00 olimme sopineet tapaavamme Lutakossa. Perinteiseen tapaan porukka valui paikalle joustaviin työaikoihin vedoten, tuo ei kuitenkaan haitannut, sillä tekniikkaporukalla oli kyseiset aikataulut myös käytössä. Hetki jos toinenkin vierähti kaikkien tehdessä omia askareitaan, taskubiljardin ollessa harrasteista suosituin. Ennen myGRAINin saapumista paikalle, olimme saaneet tehtyä melkoisen kattavan soundcheckin, testanneet valot sekä virittäneet videokamerat toimintavalmiuteen. Taisi olla ensimmäinen kerta, kun kaikki onnistui ilman suurempia ongelmia. MyGRAINin virittäessä tavaroitaan osa porukastamme siirtyi Lutakon alakerran kahvioon pelaamaan Wayne Gretzky 3D hockey kolikkopeliä. Turnauksen voittajaa emme koskaan saaneet selville, mutta palkitsimme itsemme kuitenkin isoilla tuopeilla olutta.

Asiakkaille ovet aukesivat klo: 20.00. Hitaasti, mutta varmasti porukkaa alkoi valumaan baaritiskille notkumaan. Paikalle oli saapunut kiitettävä määrä enemmän tai vähemmän tuttuja henkilöitä, joiden kanssa tulikin kevyesti humalluttua. Kaatokännissä ei kenenkään bändin jäsenen ollut suotavaa olla ennen vetoa, sillä settilista koostui uuden levyn materiaalista jota ei koskaan ennen oltu soitettu livenä, lisää jännitystä esiintymiseen toivat videokamerat. Keikka kuvattaisiin ja julkaistaisiin DVD-levynä virallisen CD-julkaisun kylkiäisenä samassa paketissa! Aika buenoa ellen sanoisi.

MyGRAIN aloitti settinsä hieman kymmenen jälkeen, muutaman kappaleen kerkesin kuuntelemaan ennen kuin karkasin takahuoneeseen rauhoittumaan ja kevyesti humaltumaan. Oliko se tässä vaiheessa enää niin kevyttä, sitä on hankala arvioida. Seurueesta takahuoneen syövereistä löytyi myös The Savioursin pojat rekvisiittaansa testaillen. Pian koittikin herrojen esiintyminen, olihan sitä pakko mennä eturiviin ihastelemaan kuinka miehen sukukalleuksista roikkuu oluttynnyri. Erittäin komeastihan se heilui, taidan jättää kuitenkin itse kokeilematta. Tässä vaiheessa iltaa porukkaa oli ilmestynyt paikalle jo erittäin mukavasti, mikä ei todellakaan ollut väärin.

Savioursien jälkeen pikaisesti takahuoneeseen, muutamat jallupaukut, puvut päälle ja henkistä valmistautumista koitokseen. Intro lähti soimaan puolen yön paikkeilla, miehet lavalle, taisteluvälineet esiin ja matkaan. Porukkaa oli todella mukavasti valunut baarin puolelta lavan eteen asti. Riehakasta moshpittiäkin todistettiin muutamaan otteeseen, vaikka suurin osa kappaleista olikin vielä tuntemattomia. Illan vaarallisin henkilö oli kuitenkin virtuoosimainen bassotaiteilijamme, joka riehaantui laittamaan yleisöstä lentäneet alushousut päähänsä.
(Kyllä, ne olivat naisen). Liekkalalla taisi vyö katketa puolessavälissä, haara-asentoa leventämällä housut kuitenkin pysyivät kuin pysyivätkin jalassa. Allekirjoittanut potki johtoja irti riehaantuessaan liikaa, lavalla tapahtui siis yhtä jos toista. Eipä juurikaan haitannut, sillä meno oli koko keikan ajan katossa. Taisi olla jopa aika helvetin hauskaakin, vaikka joku on sanonut että todellisilla hevimiehillä ei koskaan saakaan olla. Setin loputtua kravatit löysälle, pullo auki ja housut kinttuihin. Olimme saaneet jalomieliseltä ystävältä lahjaksi aikaisen joululahjan, pakettihan oli hyvin kova, sisältäen erinäisiä virvokkeita. Takahuoneeseen oli myös eksynyt suuri määrä sekalaista porukkaa, osa karkeloi saunassa, osa muuten vain ilman housuja. Meno oli riehakasta kun kenenkään ei tarvinnut pelätä enää liiallista humaltumista, nyt se oli jopa suotavaa. Ilta päättyi joskus viiden aikoihin porukan todetessa väsymyksen vievän voiton kovimmastakin juhlijasta. Kokonaisuudessaan ilta oli hyvin voitokas, näitä lisää. Kiitos ja kumarrus vielä kaikille paikalle saapuneille, toivottavasti teillä oli yhtä hauskaa kuin meillä!

HYVÄ BÄNDI!




























Kuvista suuret kiitokset Jukka Hirvoselle sekä Kalle Jokiselle.

sunnuntai 16. marraskuuta 2008

Levyn ennakkokuuntelu Jyväskylän Infernossa

Vaikka kovin olin lupaillut, etten mainitsisi jokaista kulausta pirtelöstä, on se hieman hankalaa tapahtumasta jossa ei juurikaan muuta tehty.

Uutta, helmikuussa julkaistavaa "Sound Of God's Absence" levyä, sekä musiikkivideomateriaalia ennakkotarkasteltiin Jyväskylän Infernossa perjantaina 14.11. Kaiken piti olla valmiina iltaan mennessä, mutta aikataulumme tuntien homma meni taas minuuttipeliksi. Videomateriaalia koostettiin vielä seitsemän aikoihin, Leppäsen Lauri sekä unelmien Ville Sivonen kikkailivat videot kuitenkin näyttökuntoon juuri niin viimetingassa kuin vain voi. Rexonaa kainaloon, pari viskihuikkaa ja kalapuikkoviikset pois komistamasta naamaa. Paikalle kerkesimme kuin kerkesimmekin hieman ennen kahdeksaa, jolloin kutsuvierailla oli lupa valua paikalle. Pikainen tsekki että musiikki sekä videot toistuvat niin kuin pitääkin, hokkuspokkus videothan pätkivät. Lauri skarppina kaverina pelasti kuitenkin tilanteen hakemalla paikalle uuden DVD-soittimen.

Kutsuvieraita alkoi valua paikalle varsin kiitettävää tahtia ja pian paikka olikin tupaten täynnä. En tiedä johtuiko se stressistä, vaiko pienoisesta jännityksestä, mutta tuota olotilaa oli lievennettävä jollain. Onnekseni voin todeta juomien olleen varsin sopuhintaisia (kohtalokkain seurauksin).
Levy pyöri taustalla ja videomateriaali heti perään, mitä ilmeisemmin porukka piti kuulemastaan/näkemästään, sillä aplodit olivat ruhtinaalliset, olalle tuli taputuksia ja joku tarjosi pari juomaakin (kohtalokkain seurauksin).

Seuraavat pari tuntia menivätkin leppoisasti humaltuen muiden kaltaisten joukossa.
Näistä tunneista ei ole mitään kerrottavaa, sillä kaikkihan tietävät mitä leppoisa
humaltuminen hyvässä seurassa tuo tullessaan, superhumalan. Tämän julman kohtalon sai ehkä rankimmin kokea toveri Sivonen, joka oli melkoisessa laitapuoleisessa. Teknisen säädön takia kun jäivät miehen syömisetkin tuolta päivältä väliin. Ilta jatkui Infernon syövereissä pikkutunneille asti seurustelun merkeissä, kunnes matka jatkui tukkeja sahaamaan. Lauantaina kokkailimme tortilloja ja kaikki muistivat illan tapahtumat kristallin kirkkaasti eikä kellään ollut huono olo.

Manufacturer’s Pride kiittää kaikesta!



















Kuvat nappasi Jukka Hirvonen.

maanantai 10. marraskuuta 2008

Varkaus - Sawo Tattoo 2008

Kävimme siis pyörähtämässä Varkaudessa, tuossa vanhassa teollisuuskaupungissa. Mainittakoon vielä, että siellä sijaitsee Suomen itäisin ruotsinkielinen koulu, jättebra, sekä muita mainittavia nähtävyyksiä joihin palaamme myöhemmin.

Tapahtuma oli siis Sawo tattoo 2008, kaksipäiväiset tatuointimessut jossa paikalliset sekä hieman kauempaa matkanneet bändit illalla soittelivat. Me olimme lauantain ensimmäinen live-akti, joka etukäteen ajateltuna hieman mietitytti.
Keikkapakumme "Monsteri kakkonen, ei niin paha kun edellinen mutta aika hirviö siltikin" starttasi matkamme Jyväskylän Lutakon pihasta joskus yhden jälkeen, josta matkamme suuntasi Laukaaseen hakemaan osaa jäsenistöä äidin lihapatojen ääreltä. Matka eteni varsin rivakasti tosi tiukkaa gangstaräppiä kuunnellessa. Tehosoitossa olivat mm. NWA:n Fuck the Police sekä Straight Outta Compton. Myös leppoisampi Raappana - Kasvonpiirteet saivat bändimme hyväksyvät nyökkäykset. Demotuokiossa kuuntelimme autosta löytyneitä demolevyjä, jotka olivat hirveätä paskaa. Demosetä oli hyvin, hyvin vihainen ja taisikin antaa parhaalle 2 ruusua viidestä.

Paikanpäällä perus roudaus, soundtsekki, ruoka ja sitten hotellihuoneeseen pötköttelemään.
Hotellissa katsoimme porukalla televisiosta ”keksijöiden idolsia” sekä dokumenttia O.J Simpsonin oikeudenkäynnistä. Melkoinen veijari tuo kaveri on ollut. Kävimme myös saunassa jossa Mikon tatuoinnit hämmensivät muutamaa pikkulasta.

Pian koittikin soittoaika, melkoisen aikaisen ajankohdan takia porukkaa ei paikalle vielä hirveästi ollut siunaantunut. Tässä oli hyvä väli rykäistä livenä pari uuden levyn kappaletta, joita ei ennen oltu soitettukaan, hyvin meni tulevaa Lutakon keikkaa ajatellen. Porukka ilmeisesti piti kuulemastaan, sillä kaikki mukana olleet levyt menivät kuin kuumille kiville ja taputuksia sateli olalle niin että aamulla särki paikkoja (siitä se johtui, ei mistään muusta).
Joo ja tottakai sitä sitten juotiin vähän liikaakin ja jatkot pidettiin kanssa. Oli aika buenoo…
Niin ja Mikko voitti jonkun paras pieni tatuointi kilpailun, Sivonen ei menestynyt..

Aamulla silmät väkisin auki, aamupalalle ja pari leipää vaivoin alas. Kahdentoista aikoihin kukaan ei ollut ajokunnossa (keikkakuski/roudaaja/jöönpitäjä reissussa jossain ihme Amerikassa). Päätimme siis osalla porukasta lähteä hieman tarkastelemaan Varkauden nähtävyyksiä, ohessa kuvasarja kaikesta mitä löysimme. Kannatti lähteä jo pelkästään näiden takia!
Paluumatkalla Sivonen rohkeana ritarina tarttui rattiin, Janne oksenteli ja gangstaräppi soi.


















Suurin nähtävyys, haketehdas.


















Sivistyksen kehto sai Mikon hurmioon.


















Ville rakastaa liikennemerkkejä.


















Lähestyimme paloasemaa.














Paloasema oli niin hieno, että oli pakko mossata.


















Ville löysi yhteenkuuluvuuden tunteen vanhan poikabändin kanssa.














Meet me at the meathall.


















:(














Harmitti kun Köpen pörssi oli suljettuna.














Kyllä, oli ihan pakko tehdä tämä.


















Mikko voitti, Ville ei pärjännyt.

Johdatus


Toimikoon tämä teksti johdantona tuleville merkinnöille. Tämä on siis Jyväskyläläisen metalliyhtye Manufacturer's Priden keikkapäiväkirja, jonne tulemme lisäämään merkintöjä aina mahdollisuuksien mukaan. Kaikkihan tietävät mitä tuohon paheksuttuun rokkielämään kuuluu, unelmaan jota kaikki haluavat elää jossain vaiheessa elämäänsä. En aio kertoa yksityiskohtaisesti jokaisesta kulauksesta huurteisesta, pidemmän päälle se ei kiinnosta ketään. Yritetään siis keskittyä kokonaiskuvan hahmottamiseen ja toivottavasti hieman erilaisen blogin kirjoittamiseen.